Perehdymme nyt erääseen uutiseen joka tekee vahvoja väitteitä perustelematta, ja peräänkuulutamme totuudenmukaisempaa journalismia. Suurennuslasin alle pääsevät tällä kertaa YLEn toimittaja sekä meteorologi.
Käsittelyssä: Toimittaja Tapani Hannikainen, meteorologi Joonas Koskela
YLE: Heinäkuu oli mittaushistorian kuumin – meteorologi: todennäköisesti syynä ilmastonmuutos
Nasan mukaan ennätyskuumat säät eivät ole johtuneet tänä kesänä Tyynenmeren El Niño -ilmiöstä.
Tämän vuoden heinäkuu oli mittaushistorian kuumin maailmassa. Tieto perustuu Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkimukseen. Tilastoa ilmastosta on pidetty 137 vuoden ajan.
Erityisen kuumaa oli heinäkuussa osissa Kiinaa, pohjoisessa Australiassa, Lähi-idässä sekä Pohjois-Amerikan luoteisosissa.
– Nasan mittaustulos näyttäisi vahvistavan käsitystä, että ilmaston lämpenemisen syynä on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.Faktantarkistus: Mittaustulos (heinäkuun indeksi) ei yksinään vahvista mitään käsitystä. Mittaustulos ei paljasta syitä, joten herra Koskela on joko tutkinut asiaa syvemmin ja YLE oikoo pahasti, tai sitten johtopäätös on väärä. Molemmissa tapauksissa toimittaja on hukassa - näin vahvan väitteen esittäminen vaatisi ehdottomasti paremman taustoituksen, lähteineen.
– Nasan tutkimuksessa todettiin, että El Niño -ilmiö ei vaikuta tällä hetkellä ilmastoon. Eli ilmastoa lämmittävät ihmisten aiheuttamat muutokset ilmakehässä, sanoo Koskela.Faktantarkistus: Uutisesta puuttuu lähdelinkki tutkimukseen, UutisTakaa löysi kyllä NASA:n lehdistötiedotteen joka ei mainitse El Niñoa. Mutta se että El Niño -ilmiö ei vaikuttaisi ilmastoon ei yksinkertaisesti eikä mitenkään voi johtaa päätelmään että "ilmastoa lämmittävät ihmisten aiheuttamat muutokset ilmakehässä". Jälleen kerran, herra Koskela on joko tutkinut asiaa syvemmin ja YLE oikoo pahasti, tai sitten johtopäätös on väärä.
Kuva: Roman Pilipey / EPA |
Seuraavaksi YLE esittää kuvan, jossa koululainen makaa tiedottomana menetettyään tajuntansa helteessä. Muut lapset seisovat rivissä. Kuvateksti: "Paahtava helle piinaa: koululainen menetti tajuntansa kuumuuden vuoksi Hongkongissa.Faktantarkistus: Kuvasta ei kerrota onko se otettu 2017 heinäkuussa eikä myöskään tilannetta jossa se on otettu, joten UutisTakaa sai hieman töitä: Havaitsimme että kuva on otettu 1.7.2017 tilanteessa jossa Kiinan presidentille ja Ensimmäiselle naiselle järjestettiin saattue lentokentällä. Tämmöisessä tilanteessa pyörtyminen voisi johtua yhtä hyvin lapsen kokemasta jännityksestä kuin helteestä, tai lämmön ja jännityksen yhteisvaikutuksesta, joten kuvateksti vaikuttaa tarkoitushakuiselta mainitessaan vain helteen.
Lämpötila Hong Kongissa 1.7.2017 oli 32°C. Kuukauden lämpimin päivä (34.8°C) osui Sunnuntaille 30.7.2017. Edellisvuosien heinäkuun korkeimmat lämpötilat: 35.6°C (2016, mittaushistorian toiseksi korkein), 34.4°C (2015), 34.2°C (2014)
El Niño -ilmiö syntyy Tyynellämerellä
El Niñolla tarkoitetaan Tyynenmeren ja ilmakehän välistä ilmiöitä. Siinä merialueiden ja ilmakehän virtaukset vaikuttavat toisiinsa. El Niñon aikana pasaatituulet laantuvat ja itäinen Tyynimeri lämpenee. Merestä pääsee huomattava määrä kosteutta ja lämpöä ilmakehään. Läntisellä Tyynellämerellä on vastaavasti viileämpää.
El Niño toistuu yleensä 2-7 vuoden välein.Faktantarkistus: Tämä osa YLE:n uutista vaikuttaisi pitävän paikkansa ja on myös riittävän kattava.
Ihmisen aiheuttamassa ilmastomuutoksessa kyse on kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvihuoneilmiötä voimistavat teollisuuden, liikenteen ym. lähteiden hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt.Faktantarkistus: On edelleen epävarmaa kuinka suuri vaikutus kasvihuonepäästöillä on ilmastonmuutoksessa. Niin kauan kuin jopa mittaustuloksia joudutaan jälkikäteen muokkaamaan, uutisen ei pitäisi väittää asiaa yksiselitteisesti. Kasvihuoneilmiö itsessään on olemassa, mutta esimerkiksi sen kääntöpuoli - kasvihuonekaasujen ja ilmaston kosteutumisen mahdollisesti kasvua lisäävä vaikutus, on vasta tulossa mukaan tutkimustuloksiin (ks. kuva yllä, "Dynamic vegetation")
Vuonna 2016 heinäkuu oli yhtä kuuma kuin tänä vuonna. Kun viime kesänä ilmastoa lämmitti vahva El Niño -ilmiö, tänä kesänä ilmasto siis lämpeni ilman sitä. Nasan mukaan tämän heinäkuun lämpö oli 0,83 astetta enemmän, kuin vuosina 1951-1980 mitatut saman kuukauden keskiarvot.Faktantarkistus: Jos edellisvuoden heinäkuu olisi ollut yhtä kuuma, otsikko kaartelisi totuuden vierellä. Mutta totuus on, että käytetyn mittausdatan mukaan heinäkuun 2017 indeksi on 0,02 astetta korkeampi kuin heinäkuun 2016. Lopuksi, indeksi (ei siis lämpö, välttämättä) oli 0,84. Nämä virheet olivat myös Nasan lehdistötiedotteessa joten toimittajaa ei sovi yksin syyttää.
Myös alkuvuosi oli liki ennätyskuuma
Vuoden 2017 viisi ensimmäistä kuukautta olivat mittaushistorian toiseksi kuumimmat. Kuumempaa oli vain viime vuonna. Myös tämän vuoden kesäkuu lukeutuu mittaushistorian kuumimpiin.
Nasassa tutkimuksen teki avaruustutkimuksen Goddard-instituutti GISS.Faktantarkistus: Viiden ensimmäisen kuukauden mittaustulokset (eivät siis välttämättä kuukaudet) olivat vertailukuukausia (1951-1980) korkeammat. Se, olivatko kuukaudet oikeasti kuumemmat riippuu siitä kuinka hyvin mittaustulos on onnistuttu kalibroimaan todellisia lämpötiloja vastaavaksi. Kalibrointi nosti jälkikäteen esim. kaikkia vuosivälin 1990-2010 lämpötilaindeksejä 0,07-0,11 astetta.
Japanin meteorologinen laitos puolestaan julkaisee pian oman tutkimuksensa ilmaston lämpenemisestä.Faktantarkistus: "Pian" on toki epämääräinen käsite, mutta ainakaan nyt kuukausi uutisen jälkeen tämmöistä ei ole julkaistu heidän taholtaan. Odotellaan.
Yhdysvaltain kansallisen valtameren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen, NOAA:n mukaan jokaisena kolmena viime vuonna – 2014, 2015 ja 2016 – globaali lämpeneminen on saavuttanut ennätyslukemat.Faktantarkistus: 2013-2017 globaalin lämpötilaindeksin nousu on ollut yhtä voimakas kuin vuosiväleillä 1936-1941 ja 1976-1980. Lähes vastaava nousu toteutui 1894-1900. Toistuuko siis vastaava muutaman vuoden kiihdytysjakso noin 40 vuoden välein säännöllisesti? Tämähän kumoaisi täysin uutisen muutoinkin heikot perusteet ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.
Vaikka maailmanlaajuisesti ilmasto lämpenee, löytyy myös alueita, joissa on keskimääräistä viileämpää. Tämä on koettu tänä kesänä Suomessa.
Mitattu globaali indeksi laahaa ennusteiden alarajalla vielä vuonna 2012. Viime vuodet ovat kuitenkin nostaneet sen taas RCP2.6 ennusteen tasolle. |
Lisää ilmastonmuutoksesta: 35 sekuntia kestävällä videolla esitetään, miten ilmasto on lämmennyt vuodesta 1900 tähän päivään.Faktantarkistus: Kyllä, maailmanlaajuisesti ilmasto lämpenee. YLE:n mainitsema video ei kuitenkaan kuvaa ilmaston lämpenimistä vaan laskennallisen lämpötilaindeksin (kalibroitu mittaustulos) nousua. Indeksissä, lyhemmillä keskiarvojaksoilla (esim. 6v) voi nähdä ajoittaista kiihtymistä, pidemmillä (esim. 36v) meno on ollut tasaista vuodesta 1937, nousten globaalilla tasolla 0,01 astetta/vuosi. Ja Suomen kesä 2017 on ollut todella viileä.
UutisTakaa arvio: ***
Uutisointi aiheesta on paikallaan, mutta ei näin. Mittaustuloksista kertovien toimittajien tulisi huomioida skuupeissaan myös epätarkkuus- ja epävarmuustekijät sekä vaihtoehtoiset mallit, ja tuoda ne rehdisti lukijoiden tietoisuuteen. Riskinä on nimittäin että uutinen osoittautuu jälkikäteen ankansi, jolloin median luotettavuus voi saada kovan kolauksen.
Kansainvälisen ilmastopaneelin raporttien ilmastoennusteet ovat laahanneet ennusteiden jälkeisenä aikana pahasti ennusteiden alarajalla, ja historiallisia lämpötilaindeksejä on syystä tai toisesta korjattu jälkikäteen. Kaksi IPCC:lle tutkimuksia tuottanutta tiedemiestä on jo myöntänyt että laskelmat ovat osoittaneet liian nopeaa lämpötilannousua verrattuna todellisuuteen. Myös näistä asioista tulee jakaa tietoa, hyvät toimittajat.
Ilmaston lämpeneminen viimeisen 137 vuoden aikana on nykytiedon mukaan totta. Näillä näkymin alarmistien pelottelua hitaampaa, mutta totta. Ihmisen osuutta ei ole myöskään poissuljettu.
Median luotettavuus kärsii jokaisesta heikkolaatuisesta artikkelista, mutta vastapainoksi on todettava että YLE on toisen toimittajan voimin julkaissut myös vastakkaista näkemystä käsittelevän skuupin vuonna 2010. Siinä Matti Torvinen kertoo useamman tuhannen vuoden katkeamattomasta mittausdatasta. Henkilökohtaisena mielipiteenäni: Ilmastonmuutosta ei tule väheksyä vaikka se olisi ennustettua hitaampaa ja vaikka se ei olisi ihmisen aiheuttamaa. Kansainvälisen ilmastopaneelin työ on tärkeää, ja ennusteet toivottavasti tarkentuvat ajan myötä. Pidempiä keskiarvoja tarkastellen heidän asettamansa 1,5 asteen nousun raja verrattuna esiteolliseen aikakauteen saavutetaan tämän vuosisadan loppupuolella.
Lähteet:
YLE, käsitelty uutinen
NASA, lehdistötiedote
GISS indexit, versio 3 (TXT)
GISS indexit, versio 2 (TXT)
IPCC, grafiikat
5 kommenttia:
Suomalaisen metsätutkimuksen mukaan ilmasto kylmenee 0,35 astetta per vuosituhat. Tutkijalla on katkeamaton vuosirengasketju lapin männyistä lähes 8000 vuotta nykyhetkestä taaksepäin, ja vuodentarkkaa tietoa kymistä ja lämpimistä jaksoista. Lähetys YLEn metsäradiossa 20.9.2017https://areena.yle.fi/1-4237953
ps. En olisi törmännyt tähän tutkijaan ilman linkkiäsi lopussa, kiitos siitä sekä kirjoituksestasi. Oli myös hyvä tuo YLEn vastakkaisen näkökulman esittämisen esiintuominen lopussa. Kirjoittele useamminkin :)
Niin, luonnollisten syklien mukaan ilmaston pitäisi tällä hetkellä viiletä hitaasti kohti seuraavaa jääkautta, ehkäpä juurikin tuon mainitsemasi 0,35 astetta per vuosituhat. Mutta ihmisen toiminnan seurauksena se onkin lähtenyt lämpenemään siihen verrattuna hurjaa vauhtia, noin 1 asteen viimeisen vuosisadan aikana ja jopa useammankin asteen seuraavan vuosisadan aikana.
Jos nykyinen ilmaston muuttuminen kiinnostaa, niin kannattaisi varmaankin lukea ihan sen alan tutkijoiden raportteja aiheesta, eikä pelkästään parin tunnetun metsäntutkija-ilmastodenialistin jorinoita, joilla ei siis ole minkäänlaista koulutusta ilmastotieteen saralla, ja joiden ilmastojorinoista jopa heidän työnantajansa sanoutuu irti.
https://yle.fi/uutiset/3-5293070
Tuollainen lämpötilavaihtelu (aste per vuosisata) on ihan tyypillistä, ja esimerkiksi linkittämässi uutisessa mainittu 1,8 astetta sopii TASAN kuvaamaan PDO:n aikaansaamaa säännöllistä vaihtelua: KUVAAJA 1
Jos nykyinen ilmaston muuttuminen kiinnostaa, suosittelen seuraamaan LUONTOA, sillä mittausdatasta johdettuja (ei siis mitattuja) tuloksia näytetään kalibroitavan tarpeen mukaan kulloistenkin taloudellisten/poliittisten päämäärien vahvistamiseksi. Toinen vaihtoehto olisi pyytää sääasemilta alkuperäistä mittausdataa.
On totta, että Lapin tai edes Suomen ilmasto sadan vuoden ajalta ei riitä kuvaamaan koko pohjoisen pallonpuoliskon muutoksia. Mittaustuloksia kannattaa siis kysyä myös Alaskasta, Kandasta, Grönlannista ja Venäjältä. Korostan vielä että tuloksia, ei käsiteltyä dataa. Tässä esimerkki raakadatan ja mallien välisestä erosta Alaskasta: KUVAAJA 2
Olen seurannut LUONTOA koko ikäni. Ja melkoisen reippaasti on ilmasto lämmennyt kotiseudullani, ihan riippumatta väittämästäsi ilmastontutkijoiden "katalasta väärentämisestä" ja "salaliitosta". Ja luotan ilmastontutkijoiden mittauksiin muualtakin, minulla ei ole mitään tarvetta salaliittohörhöilyyn.
Kalibrointi joka muuttaa mittaustuloksia ajoittain jopa yli asteen (lämpenemisen suuntaan) verrattuna edelliseen kalibrointiin (vertaa GHCN v2 vastaan GHCN v3) kertoo tasan kahdesta vaihtoehdosta: Joko mittausdataan ei voida luottaa tai mittaustulokseen ei voida luottaa.
Sinä päättelet ilmeisesti että kalibrointi on kunnossa, tulos on oikea ja virheet löytyvät mittausdatassa. Minä päättelen että päinvastoin. Sekä mittausdata että mittaustulos eivät voi olla yhtä aikaa kunnossa, muutoin noin hurjia eroja ei kalibrointien välillä syntyisi.
Jos saan kysyä, missäpäin kotiseutusi on ja miten lämpeneminen näkyy luonnossa? Palatakseni luontoaiheeseen, mistä luulet että metsäntutkimuksen löytämät suuret männyt ovat Lapin vesistöihin ilmestyneet, jos eivät lämpimämmistä kasvukausista?
Lähetä kommentti